Waterbergin ylänkö
Waterbergin ylätasangon kansallispuisto perustettiin vuonna 1972, jotta villieläinkantoja voitaisiin suojella salametsästäjiltä. Yli 41 000 hehtaarin laajuinen ylätasanko on koti joillekin Namibian harvinaisille ja uhanalaisille lajeille, kuten mustasarvikuonolle, valkosarvikuonolle, sapelibeisalle ja sinignuulle, sekä runsaana esiintyville lajeille. Waterberg on myös historiallisesti erittäin merkittävä paikka, sillä juuri täällä alkuperäisväestöön kuuluneiden hererojen joukot hävisivät viimeisen taistelunsa keisarillisia saksalaisjoukkoja vastaan vuonna 1904. Arvioiden mukaan kaksi kolmasosaa hereroväestöstä menehtyi, ja loput löysivät turvapaikan naapurimaasta Botswanasta (silloisesta Bechuanamaasta).
Suojelu- ja kuntoutusohjelmat ovat nykyään erittäin onnistuneita, ja kansallispuisto pystyy toimittamaan eri riistalajeja muille hyväksytyille alueille Namibiassa. Yksi ehdottomista kohokohdista oli mustasarvikuonon onnistunut palauttaminen Damaralandin alueelle vuonna 1989. Lepoalue tarjoaa vieraille monenlaisia majoitus vaihtoehtoja telttailusta luksushuoneisiin. Ravintola ja myymälä tuovat lisämukavuutta, ja alueella on kaunis ulkona sijaitseva oleskelualue sekä uima-allas. Vuorenrinteitä ylös kulkee useita vaellusreittejä, ja näkymä ylhäältä on todella upea. Safariajelut ylätasangolla ovat antoisia ja vaikuttavia. Waterbergin luontoaarteisiin kuuluu yli 200 lintulajia, joista mainittakoon Namibian ainoa kapinkorppikotkien pesivä kanta. Vuorten selvästi erottuva sininen siluetti on näkemisen arvoinen, kun matkustat pohjoiseen päätietä pitkin kohti Otjiwarongo.
